Kauan odotettu positiivinen luottotietorekisteri otettiin Suomessa käyttöön jo lähes vuosi sitten, viimeisimpinä maina Euroopassa. Luotonmyöntäjillä on viimeinkin mahdollisuus varmistua ajantasaisesti kuluttaja-asiakkaan tuloista, lainoista ja maksukäyttäytymisestä, ja vain yhdestä tietolähteestä, eli Verohallinnosta. Uudistus oli erittäin tervetullut niin vastuullisen luotonmyönnön, turvallisempien luottopäätösten kuin myös kuluttajien oman taloudenhallinnan kannalta. Toisaalta näinkään kattava kuva kuluttajan taloudesta ei vielä anna syytä tuudittautua oletukseen kokonaiskuvasta.
Tietenkään positiivinen rekisteri ei kerro esimerkiksi olemassa olevista luottotietomerkinnöistä, sillä näiden ylläpito on luottotietoyhtiöillä. Ja toki luotonantajilla on myös omat laskentamallinsa luottoriskin arviointia varten. Mutta näiden lisäksi on vielä paljon, mikä jää katveeseen, kuten kuluttaja-asiakkaan maksukyky. Myöskään perintätoimistomaksut, uhkapeliriippuvuudet, äskettäin kohonnut velkaantuneisuus sekä muu luottotappioriskiä kohonneesti ennustava maksukäyttäytyminen jää piiloon. Samoin petokset.
Petosten osalta tyypillisin lienee palkkaan liittyvät harhautukset. Esimerkiksi petokseen käytettävät yritykset, joiden kautta petosliigassa mukana olevalle henkilölle maksetaan ”palkkaa” virallisen protokollan mukaan. Todellisuudessa raha siirtyy ”palkansaajan” tililtä nopeasti takaisin esimerkiksi palkan maksaneelle petoksessa mukana olevalle yritykselle. Tämän ideana tietysti on saada lainanhakijan talous näyttämään uskottavalta, jotta lainan saamiselle ei siitä näkökulmasta ole estettä. Laina tietysti näissä tapauksissa jää kokonaan tai ainakin lähes kokonaan maksamatta. Lähes kokonaan siinä tapauksessa, että lainasta maksetaan uskottavuuden lisäämiseksi takaisin ensin erä tai pari, ja sen jälkeen haetaan puhtailla papereilla lisää lainaa, ja sama kuvio toistuu hetken aikaa. Mikä siis avuksi?
PSD2:n myötä kuluttajan suostumuksella on lainanantajan mahdollista nähdä myös tilitapahtumat. Tämä mahdollistaa sen, että tilitapahtumien analysoinnin perusteella on mahdollista todentaa myös tilitapahtumien realistisuus. Jos tilin tapahtumat poikkeavat tavanomaisesta, ja suuria summia siirtyy tililtä palkanmaksun jälkeen pois, on mahdollista arvioida edellä mainitun kaltaisia petoksia. Samalla myös mahdollisuudet kuluttajan talouden kassavirran, joustovaran ja maksukäyttäytymisen arviointiin paranevat huomattavasti, mahdollistaen turvallisemmat luottopäätökset.
Positiivisen luottotietorekisterin sinällään erinomaisen tietosisällön lisäksi luotonantajan on hyvä varmistua luottokelpoisuudesta myös muuta dataa hyödyntämällä. Vaikka alaan kuuluukin tietty toleranssi luottotappioiden suhteen, on se petosten osalta kuitenkin tyypillisesti jokseenkin nolla.
-Juko Leino / Luottoalan Asiantuntijat